Luennolla käsiteltiin avoimia oppimisresursseja ja näistä tarkemmin MOOC:ia. Avoimilla oppimisresursseilla (OER) tarkoitetaan siis suuntausta, jolla kehitetään avoimia sisältöjä oppimisen tarpeeseen. MOOC (massive open online course) on näistä yksi ja se tarkoittaa suomennettuna massiivista avointa verkkokurssia. Kurssille on vapaa osallistumisoikeus, ja osallistujat sekä opiskeltava materiaali ovat hajautettuina verkkoon. Osallistujamäärät ovat yleensä suuria, sadoista jopa satoihintuhansiin. MOOC oli meille kaikille luennolla olleille täysin uusi käsite. Tämä toimikoon pohjustuksena tulevalle.
Luennolla saimme tehtäväksi etsiä opintopiiriryhmittäin yhden MOOC-kurssin ja tutustua siihen tarkemmin. Valitsimme kurssin Ohjelmoinnin MOOC http://mooc.fi/courses/2016/ohjelmoinnin-mooc/. Kyseinen kurssi on tarkoitettu kaikille (lukiolaisille, muille opiskelijoille, opettajille...) ja se ei edellytä aiempaa ohjelmointiosaamista. Laajuudeltaan kurssi on 5 opintopistettä ja siitä saa Aalto-yliopiston kurssissuoritusmerkinnän. Kurssi on toteutettu siten, että opiskelija suorittaa itsenäisesti tehtäviä määräajassa ja kurssin lopuksi on tentti. Mikäli haluaa vain oppia ohjelmointia, ei ole pakko suorittaa tenttiä, mutta silloin ei myöskään saa kurssisuoritusmerkintää. Kurssin suoritusohjeissa oli mainittu, että kurssin suorittamiseen menee vikossa yli 10 tuntia aikaa ja kurssi kestää 14 viikkoa.
Toinen luentoon liittyvä tehtävä oli etsiä yksi MOOC:ista kirjoitettu artikkeli tai tehty tutkimus. Ryhmämme tutustui erääseen Pennsylvanian yliopistossa tehtyyn tutkimukseen siitä, ketkä ottavat MOOC-kursseja ja miksi. Tutkimuksen nimi on The MOOC Phenomenon: Who takes Massive Open Online Courses and why? Aineisto kerättiin opiskelijoilta, jotka olivat ottaneet osaa Pennsylvanian yliopiston avoimelle verkkokurssille. Tutkimuksen tuloksena oli, että MOOC-kursseja ottavat nuoret ja hyvin koulutetut ja -työllistetyt, jotka ovat suurimmaksi osaksi kehittyneistä maista. Miehet ottavat kursseja useammin kuin naiset ja useammin kehittyvissä maissa. Suurin syy kurssien ottamiseen on kehittyminen sen hetkisessä työssä sekä uteliaisuuden tyydyttäminen. Tutkimus löytyy täältä:
http://poseidon01.ssrn.com/delivery.php?ID=665084071084092105081087083064088074057022040093022044117127117105124091093080068074107049044100122125039010075006127084113030026027063013080115093088065124102102076042065010074123086068024065111123068118026093008065111015115013068121072096030116000000&EXT=pdf
Toinen luentoon liittyvä tehtävä oli etsiä yksi MOOC:ista kirjoitettu artikkeli tai tehty tutkimus. Ryhmämme tutustui erääseen Pennsylvanian yliopistossa tehtyyn tutkimukseen siitä, ketkä ottavat MOOC-kursseja ja miksi. Tutkimuksen nimi on The MOOC Phenomenon: Who takes Massive Open Online Courses and why? Aineisto kerättiin opiskelijoilta, jotka olivat ottaneet osaa Pennsylvanian yliopiston avoimelle verkkokurssille. Tutkimuksen tuloksena oli, että MOOC-kursseja ottavat nuoret ja hyvin koulutetut ja -työllistetyt, jotka ovat suurimmaksi osaksi kehittyneistä maista. Miehet ottavat kursseja useammin kuin naiset ja useammin kehittyvissä maissa. Suurin syy kurssien ottamiseen on kehittyminen sen hetkisessä työssä sekä uteliaisuuden tyydyttäminen. Tutkimus löytyy täältä:
http://poseidon01.ssrn.com/delivery.php?ID=665084071084092105081087083064088074057022040093022044117127117105124091093080068074107049044100122125039010075006127084113030026027063013080115093088065124102102076042065010074123086068024065111123068118026093008065111015115013068121072096030116000000&EXT=pdf
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että koulutuksesta on aina hyötyä ja opiskelu kannattaa. On hienoa, että kaikille halukkaille on tarjolla mahdollisuus opiskeluun ajasta ja paikasta riippumatta. Kuitenkin useimmat MOOC:in kurssit eivät tarjoa mitään konkreettista (opintopisteitä tai hyväksiluettavia kurssisuorituksia omalle alalle), mutta vaativat kuitenkin paljon työtä ja vievät paljon aikaa, kuten esimerkiksi aiemmin mainittu ohjelmoinnin kurssi. En koe itse olevani niin tiedonnälkäinen ihminen, että jaksaisin oman opiskeluni tai tulevaisuudessa työssäkäymisen rinnalla vielä käyttää yli 10 tuntia viikossa MOOC-kurssien suorittamiseen. Kuitenkin, jos oman tutkinto-ohjelmani pakollisista kursseista jokin olisi toteutettu verkossa MOOC-tyyliin, voisin hyvinkin suorittaaa sen siellä. Itse ajattelen MOOC:in olevan yksi oppimisympäristö. Aikaisempia ennakkokäsityksiä minulla ei ollut aiheeseen liittyen, sillä kuulin termin ensimmäistä kertaa vasta luennolla.
Minulla heräsi itselläni myös muutamia kysymyksiä MOOC:ista. Pohdin lähinnä sitä, että onko kurssille osallistumiseen sittenkään kovin matala kynnys, vaikka sitä niin mainostetaankin. Uskoisin, että monille olisi helpompaa osallistua esimerkiksi kansanopistojen kursseille. Myös MOOC:in markkinointi on omasta mielestäni hieman epäonnistunut, sillä itse kuulin siitä ensimmäistä kertaa vasta luennolla ottaen huomiooon että olen korkeakouluopiskelija. Vai olenko vain itse elänyt pimennossa asian suhteen? Monille ei myöskään sovi näin itsenäinen pelkästään verkossa tapahtuva opiskelu vaan osa vaatii ryhmää ja kontaktiopetusta opiskelunsa tueksi.
Mitä mieltä te muut olette MOOC:ista? Voisitteko kuvitella hyödyntävänne sitä? Muuttuiko ennakkokäsityksenne MOOC:ista jotenkin? Ajatteletteko MOOC:in olevan yksi oppimisympäristö? Entä heräsikö jotain muita ajatuksia?
MOOC on itsellenikin ihan uusi käsite, vaikka avoimen yliopiston nettikursseja olenkin suorittanut. Olen siis kanssasi täysin samaa mieltä siinä, että MOOC:in markkinointi ei ole ihan onnistunutta.
VastaaPoistaKonseptina se vaikuttaa kuitenkin mielenkiintoiselta, mutta sen sovellukset pienten oppilaiden kanssa ovat kuitenkin aika rajalliset ja en usko tulevaisuudessa käyttäväni sitä itse osana omaa opetustani. Jos sen sijaan, opintopisteitä voisi jatkossa ansaita korkeakoulussa tällä menetelmällä, niin luultavasti hyödyntäisin sitä paljonkin.
Ehkä en siis vain osaa kääntää ajatuksiani sellaiselle tasolle, jossa MOOC:ia voisi hyödyntää 1-6 luokkalaisten oppilaiden kanssa, vaikka korkeakouluopiskelijoiden kohdalla näenkin se jo toimivana ja vaihtoehtoisena opiskeluympäristönä.
Myös minulle MOOC tuli täysin uutena tuttavuutena luennon myötä. Itse koen tämän oppimisympäristön olevan yksi oppimisympäristö muiden joukossa. Joku voi kokea tämän juuri oikeana opiskelutapana itselleen, itse en MOOC-kurssille osallistuisi ja syitä tähän on muutama.
VastaaPoistaYliopisto-opiskelun hienous on mielestäni nimenomaan siinä, että voin istua kuuntelemaan massaluentoa ja saada luennoitsijan ajatuksista kiinni sopivassa puolentoista tunnin paketissa ja tämän seurauksena muodostaa oma mielipide aiheesta. Toisaalta pienryhmäopetuksesta saa usein paljon irti keskustelemalla ja työskentelemällä muiden kanssa. Kun tiedon käsitteleminen nimenomaan ON aikaan ja paikkaan sidottu, prosessointi on mielestäni tehokkaampaa. Toisaalta mikäli haluan oppia jotain uutta vapaa-ajallani, voin katsoa TED-videon tai lainata kirjastosta kirjan. MOOC-ympäristön ongelma on mielestäni juuri se, ettei se poista ulkoisen motivaation riskiä opiskelussa. Myös siinä on "porkkanana" Katrin mainitsemat mahdolliset opintopisteet ja tehtävien palautuksen viikoittaiset deadlinet.
Laura pohtii myös opiskelun sosiaalista puolta, josta olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. MOOC-työskentely on itsenäistä, joten mihin jää oppimisen reflektointi muiden opiskelijoiden kanssa. Toinen hienous yliopisto-opinnoissamme ja miksei vaikkapa matalamman kynnyksen kansalaisopistojen kursseilla on nimenomaan oppimisen sosiaalinen puoli; se, että tietoa voi jakaa, punnita ja reflektoida muiden kanssa.
Vaikka itsekin MOOCien paremmuutta suhteessa tavalliseen live-opetukseen hiukan epäilen, niin YLEn artikkelissa tulee asiaan mielestäni käyttökelpoinen näkökulma. MOOCit voivat olla ikkuna lukiolaisille tutustua opiskelemaansa alaan ja siihen millaista aihepiiriä heidän kiinnostuksen kohteena oleva ala pitää sisällään. Ja kuten artikkelissa mainostettiin, niin MOOCit ovat olleet monelle jopa ovena yliopisto-opintoihin.
VastaaPoistaUskon, että myös MOOCeilla voidaan mitata niitä asioita, joita tavallisellakin pääsykokeella: motivoituneisuutta (itsenäinen kurssin suorittaminen vaatii sisua) ja alaan perehtyneisyyttä. Tietysti MOOC-pääsykokeessa on mahdollista se, että kokelas jollain tavalla huijaa eli ei suoritakaan kurssia täysin itsenäisesti. Siinäkin tapauksessa, että kokelas ei suorita kurssia täysin itsenäisesti, joutuu hän jollain tasolla kuitenkin käsittelemään kurssin sisältöjä.
Toisessa artikkelissa jopa mainitaan, että ”näyttää siltä, että opinnotkin menevät keskimäärin paremmin heillä, jotka tulevat MOOCin kautta”. MOOC:it voivat siis omalta osaltaan toimia yhtenä reittinä saada opiskelupaikka. Tämä tietysti vain niiden alojen osalta, joilla on mahdollista MOOC-pääsykoe suorittaa.
YLEn artikkelin osoite:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/04/kymmenet-paasevat-verkkokurssilta-sisaan-helsingin-yliopistoon
Toinen artikkeli:
http://yle.fi/uutiset/mooc__uusi_tie_yliopistoon_vai_uhka_koko_koulutusjarjestelmalle/7689994
Täälläkin yksi korkeakouluopiskelija, joka vasta tämän luennon kautta kuuli MOOC:ista ja minäkin olen opiskellut verkossa avoimen yliopiston kursseja.
VastaaPoistaMOOC kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta, mikäli tiedonjanoa ja aikaa riittää kouluttautumiselle. Itse kuitenkin pidän kontaktiopetusta paljon miellyttävämpänä, kuin verkossa tapahtuvaa opetusta. Kontaktiopetuksessa on kuitenkin mahdollisuus niin sanottuun todelliseen vuorovaikutukseen ja ajatusten vaihtoon, mikä ei mielestäni ole verkossa mahdollista. Itse haluaisin oppia muuten, kuin tietokoneen ruudun kautta.
Mutta henkilölle jolla ei esimerkiksi kontaktiopetukseen ole mahdollisuutta ja opiskelee esimerkiksi kotoaan käsin, on tällainen MOOC:in kaltainen opiskelu varmasti aivan loistava vaihtoehto! Kuitenkin kuten Katri sanoi, en usko tätä itse tulevaisuudessa opettajana hyödyntäväni - kyllä se vuorovaikutus ja kontakti oppilaan kanssa ja varsinkin 1.-6.-luokkalaisen kanssa on vain sen verran tärkeä osa opetusta.